Liikunnan vallankumous, osa 2

Liikunnan Vallankumous
Osa 2: Nykyisyys

Onko liikunnasta hyötyä terveydelle ja mitä terveys on? Maailman terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1948 terveyden tarkoittavan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa. Julistuksen ainoa huono puoli on se, ettei kukaan kykene siihen ja samaan aikaan kaikki. Täydellisyys on yksilöllinen käsite; omat tuntemukset itsestä ja tuntemuksien arvottaminen on haastavaa, koska ei ole mitään mihin verrata. Onko joku esimerkiksi antanut standardit siihen, mitä on täydellinen fyysinen tila?

Liikuntalääketieteen professori Ilkka Vuori tarkensi terveyden määritelmää kuvailemalla terveyden olevan kykyä kestää sekä elimistön sisäisiä että ulkoisia kuormituksia. Tämän kyvyn avulla ihmisen olisi tarkoitus edistää elämänsä säilymistä ja elämän perustehtävien suorittamista. Ihmisen omat kokemukset sekä hänen arvonsa ja asenteensa vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee terveytensä. Tärkeää terveyden kannalta on tunne siitä, että pystyy huolehtimaan itsestään ja on mahdollisuus päättää teoistaan.
Liikunnasta on tutkitusti hyötyä ihmisen terveydelle. Liikunnan avulla pystytään parantaa ihmisen kykyä kestää näitä Vuoren esittämiä sisäisiä, että ulkoisia kuormituksia kuten sydän-, verisuoni-, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä toisen asteen diabetesta. Lisäksi säännöllisen aerobisen liikunnan on todettu parantavan muistia ja yleistä hyvinvointia sekä vähentävän ahdistusta ja masennusta. Liikunnan lisääminen vähentäisi myös yhteiskunnan taloudellisia kustannuksia. Juuri ilmestyneen Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan raportissa (2018) liikkumattomuuden vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat Suomessa 3,2-7,5 miljardia euroa.
Suomalaisen hoitotyön ohjenuoran Käypä-suosituksien ja WHO:n fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan, ihmisen pitäisi harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa, sekä lihaskuntoa kohentavaa liikuntaa kaksi kertaa viikossa.  Kohtuukuormitteisella kestävyysliikunnalla tarkoitetaan reipasta kävelyä, sauvakävelyä tai rauhallista pyöräilyä eli liikuntaa, jossa hengästyy jonkun verran pystyen vielä samalla puhumaan. Lihaskuntoa kohentavaksi liikunnaksi lasketaan kuntosaliharjoittelu, jumppa tai tanssi. Ohjeiden noudattamiseen löytyy hyvät perustelut, sillä niiden on yksinkertaisesti todettu parantavan ihmisen terveyttä.
Vaikka vapaa-ajan liikunta on ollut tilastollisesti nousussa. Suomalaisten työikäisten (15-64 -vuotiaat) haaste terveyden edistämisen kannalta on se, että lähes puolet työikäisistä liikkui 2010-luvun alussa terveytensä kannalta riittämättömästi. Valtion liikuntaneuvoston selonteoissa kävi ilmi, että vain joka 10. työikäisistä liikkui suositusten mukaisesti kokonaisuudessaan. Noin puolet kaikista työikäisistä liikkui kuitenkin kestävyyskuntonsa kannalta riittävästi, mutta noin 20 % ei liikkunut säännöllisesti lainkaan. Vain alle viidennes harjoitti lihaskuntoaan säännöllisesti vähintään 2 kertaa viikossa.
Tilanne ei ole vuonna 2018 juurikaan muuttunut. Uusin suomalaisten fyysisen kunnon ja – aktiivisuuden tutkimuskatsaus väestön tilasta kertoi, että kestävyysliikuntasuositusten mukainen liikkuminen on jopa hieman vähentynyt. Lihaskuntoliikunnan määrä on taas hieman noussut nuoremmissa ikäryhmissä vuodesta 2009. Työikäiset ovat tutkimuksen mukaan paikallaan joko istuen tai makuullaan keskimäärin 60 % valveillaoloajastaan. Huolestuttavaa on vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa toteamus, jossa koko maailmassa vuosittain jopa 3,2 miljoonaa kuolemaa johtuu liikkumattomuudesta tai liian vähäisestä liikunnasta. Liikkumattomuuden riskiryhminä pidetään tällä hetkellä elintapasairauksia omaavat, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, huonon fyysisen kunnon omaavat ja heikentyneen toimintakyvyn omaavat ikääntyneet.
Suomen nykyisyyttä kuvastaa liikkumattomuus. Seuraavassa Liikunnan vallankumous -blogisarjan osassa pohdin asioita, mitkä asiat tekevät meistä suomalaisista liikkumattomia. Miksi riittävä liikunnan harrastaminen tuntuu olevan niin haastavaa suurelle osalle kansasta?
 
 Kirjoittaja:

Juha Koivuporras
Aplico Trainer Team
juha.koivuporras@aplico.fi
Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico 

www.aplico.fi www.aplico.fi

 
 Lähteet:

Hofgastein, B. 2011. Designing the road to better health and well-being in Europe. 14th European Health Forum Gastein. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/152184/RD_Dastein_speech_wellbeing_07Oct.pdf

Husu, P. Paronen, O. Suni, J. Vasankari, T. 2011. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010.Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011: 15. Viitattu 13.11.2017 osoit-teessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75444/OKM15.pdf?sequ

Huttunen, J. 2015. Mitä terveys on? Duodecim. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903

Lim, S.S., ym. 2012. A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990–2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. National institutes of health. Lancet. 380, 2224–2260.

Mandolesi, L., Polverino, A., Montuori, S., Foti, F., Ferraioli, G., Sorrentino, P., & Sorrentino, G. 2018. Effects of Physical Exercise on Cognitive Functioning and Wellbeing: Biological and Psychological Benefits. Frontiers in psychology vol. 9, 509. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.00509

Reiner, M., Niermann, C., Jekauc, C. & Woll, A. 2013. Long-term health benefits of physical activity – a systematic review of longitudinal studies. BMC Public Health 13:813, 1-9. Viitattu 29.12.2017 osoitteessa: https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/1471-2458-13-813

Tarnanen, K. Rauramaa, R. Kukkonen-Harjula, K. Käyvän hoidon potilasversiot 15.8.2016. Viitattu 7.11.2017 osoitteessa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00077&p_hakusana=liikunta

Valtion liikuntaneuvosto. 2015. Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011–2015. Valtion lii-kuntaneuvoston julkaisuja 2015:4. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 13.11.2017 osoitteessa: http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/367/Arviointi_20112015_1606.pdf

Vasankari, T. & Kolu, P. 2018. Yhteenveto ja johtopäätökset. Julkaistu teoksessa Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.) Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkai-susarja 31/2018, 57-60. Valtioneuvoston kanslia 5.4.2018. Viitattu 7.4.2018 osoitteessa: http://tietokayttoon.fi/documents/10616/6354562/31-2018-Liikkumattomuuden+lasku+kasvaa.pdf/3dde40cf-25c0-4b5d-bab4-6c0ec8325e35?version=1.0

Vuori, I. 2011. Liikunta, kunto ja terveys. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Vantaa: Kustannus Oy Duodecim, 16 – 27.

Warburton, D., Nicol, C. & Bredin, S. 2006. Health benefits of physical activity: the evidence. CMAJ 174(6), 801-809. Viitattu 29.12.2017 osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1402378/

WHO. 2017. Physical activity. Viitattu 30.12.2017 osoitteessa: http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs385/en/

WHO. 1948. Valtiosopimukset 26/1948. Viitattu 18.11.2017 osoitteessa: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480026

Jaa tämä sivu
Facebook
Twitter

© Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico Oy

Kyllä, haluan varata ajan kokeilutreeniin 35 €

Haluatko tulla tutustumaan meidän Personal Training-palveluumme? Haluamme tarjota sinulle 35 € kokeiluhinnalla yhden treenin valitsemasi personal trainerin kanssa. Voit myös kokeilla tuotetta X-Method, jolloin voit valita valikosta sen ja ohjaamme sinulle siitä näytetunnin kuntosalilla. Täytä oheinen lomake niin tavataan pian kokeilutreenin merkeissä.
Valitse X-method tai Personal Trainer: