Kipu ja harjoittelu

Valtaosa fysioterapiaan tulevista asiakkaista tulevat vastaanotolle jonkin kivun vuoksi. Tällöin on hyvä muistaa heti, että kipuihin yleensä vaikuttaa myös psyykkinen kuormitus, uskomukset jne. ja tekijät ihmisen sosiaalisessa toimintaympäristössä, jolloin ei voida suoraan vain tuijottaa kipua yhdessä paikassa. Kipu ja harjoittelu herättää paljon kysymyksiä, koska on liikaa, paljonko saa rasittaa vai saako ja milloin juuri liike on se lääke?

Kipu määritellään epämiellyttäväksi aisti ja tunnekokemukseksi, johon liittyy kudosvaurio, sen uhka tai sitä muistuttava tuntemus. Kipu on aina henkilökohtainen ja totta, johon vaikuttaa biologiset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät. Myös immunologisilla ja metabolisilla tekijöillä on todettu olevan vaikutusta tules kipuihin. Harjoittelulla on lähes aina hyvä vaikutus aineenvaihduntaan, uneen, stressin hallintaan, kehonkuvaan sekä hyvään oloon. Esim diabetes ja veren korkeat sokeriarvot ovat riski kipujen lisääntymiselle. Tutkimuksissa on todettu vahva yhteys nivelrikon etenemiseen, tendinopaattisiin kipuihin ja tukikudosten muutoksille ja elastisuuden heikkenemiselle.

Kipu usein lamauttaa ja ihminen lopettaa liikkeen. Miten kipu sitten vaikuttaa liikkumiseen?
Liikkeen monimuotoisuus rajoittuu, kun kipu jatkuu pitkään ja voi johtaa näin sekundaarisiin vaivoihin. Tällöin kipua ja vaivaa on muuallakin, kuin alkuperäisessä kipu kohdassa. Pelko voi johtaa “vääränlaiseen” liikkumiseen ja näin myös provosoida kipuja. Fyysisen aktiivisuuden on todettu vähentävän kipuja eri kemiallisten reaktioiden, sisäelintoimintojen ja hormonaalisten muutosten kautta. Näin onkin tiedettävä millainen liikkuminen sopii juuri sinun tilanteessasi.

Kohtuulliseen kipuun viety harjoittelu on todettu tehokkaimmaksi. Tällöin kipukynnys nousee, pelko laskee ja harjoittelun tehoa voidaan nostaa. Paras treeni on tehty treeni eikä oikeasta suoritustekniikasta ja asentoa korjaavista harjoitteista ole juurikaan näyttöä. Tulisi sallia keholla rento ja vapaa liike ilman liiallisia sääntöjä. Liikemallimme ovat kuitenkin enemmän arjessa yksipuolisia kuin monimuotoisia. Akuutissa kivussa yritetään kuitenkin välttää ylikuormitusta ja voidaan ennemminkin muuttaa liikkumisen strategioita. Ammattilaisen kanssa on hyvä selvittää mitä ihminen itse ajattelee kivusta ja mitä ajattelee tapahtuvan, jos pelkoa on. On hyvä selvittää myös onko kipu medikaalisesti vakavaa ja miten kipu käyttäytyy eri toiminnoissa.

Kivun ennaltaehkäisyssä ja hoidossa korostuu aina liikunta, jota tulisi olla lapsuudesta vanhuuteen. Tosiasia on se, että tuki- ja liikuntaelin kipuiset liikkuvat liian vähäisesti ja alle suositusten. Usein sanotaan, että kipua tulee kunnioittaa mutta ei pelätä. On hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen, joka pystyy tukemaan kehoa pystyvänä toimijana. Kuormitusta on hyvä lähteä lisäämään asteittain ja altistaa kontrolloidusti. Myös mielikuvaharjoittelua on hyvä käyttää apuna. Kipua saa olla harjoittelun aikana, yleisesti VAS 2-4 (kiputuntemus asteikolla) voidaan pitää sopivana harjoittelun aikaisena kipuna ja kivun tulisi asettua jälleen 12-24 tunnin kuluessa.

Harjoittelun tulisi kivun kannalta olla säännöllistä, muuten hyötyä kipuun on vaikea saada. Paras kombinaatio on yhdistää aerobista (hapenkuljetyselimistö) ja vastusharjoittelua (lihaskuntoharjoittelu) sekä arkiliikuntaa. Tärkeä on huomioida myös muuta arkikuormitusta ja nousujohteisuus.

Kun sinua sattuu, älä lopeta liikettä vaan käänny sinua lähellä olevien ammattilaisten puoleen ja liike saa jatkua. Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplicon ja Fysios Mehiläisen yhteistyö on ainutlaatuinen ja takaa asiakkailleen upeat mahdollisuudet tukea hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Meillä kaksi toimialaa, liikunnanohjaajat ja fysioterapeutit toimivat yhteistyössä asiakkaan eduksi.

Kirjoittaja:

Paula Rinnet, vastaava fysioterapeutti

Fysios Mehiläinen Lohja

paula.rinnet@mehilainen.fi

Olen Paula Rinnet, fysioterapeutti ja toimin Fysios Mehiläinen Aplicossa terapeuttina ja vastaavana terapeuttina lisäksi muissa Länsi-Uudenmaan toimipisteissä. Työni on ennen kaikkea auttamista ja läsnäoloa ja käytänkin psykofyysistä lähestymistapaa päivittäin. Asiakaskunnassani on vuosien varrella ollut niin urheijoita, lapsia, vammautuneita kuin eri kiputiloista kärsiviä. Nykyisin mielenkiintoni on toimia ja auttaa toiminnallisissa kivuissa ja psyykkisten sairauksien ja ilmiöiden parissa, jotka ilmenevät myös fyysisinä kipuina. Terapeutin roolia pidän eniten auttajana, jossa kohtaaminen ja kuuntelu ovat avainasemassa.

Lue lisää Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplicon ja Fysios Mehiläisen moniammatillisesta yhteistyöstä klikkaamalla tästä.

Tarvitsetko ajan liikuntakonsultaatioon miettimään millainen liikunta sinulle sopisi? Varaa aikasi tästä.

Tarvitsetko aikaa fysiotrepeutille? Varaa aikasi tästä.

Aplicon blogin lisäksi voit kuunnella meidän Podcastia Sporifyssa, Youtubessa ja Acastissa.