Liikunnan vallankumous

Miksi pitäisi liikkua? Mitä jos siitä ei vain tykkää? Miksi liikunta-alan tyypit ulvovat toistuvasti nousemaan sohvalta ja ottamaan hikisen askeleen? Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen on pieni askel sinulle, mutta suuri askel yhteiskunnalle. Jotta voit ymmärtää tämän, on aloitettava ihan alusta.

Liikkumisemme historia on yhtä pitkä kuin lajimme historia. Tällä hetkellä tutkijat arvioivat lajimme Homo Sapiensin olevan n. 300 000 vuotta vanha. Se tarkoittaa, että lajimme on ollut olemassa 150 kertaisesti nykyisen länsimaisen ajanlaskumme verran. Ajanjakso, josta meillä on eniten tietoa, on myös hyvin pieni osa historiaamme (0,6 %). Jos lajimme ikä olisi viikko, tämä viimeinen 2019 vuotta olisi viimeinen tunti. Mitä kauemmas yritämme nähdä, sen sumuisemmaksi näkymä muodostuu. Yritän silti avata ajatuksiani liikkumattomuuden haasteista sinulle, hyvä lukija, historian kautta. Kutsun merkittäviä ihmisen kehityksen ajankohtia vallankumouksiksi.

Ensimmäinen kehitysaskel ihmisen kehityksen polulla oli kognitiivinen vallankumous n. 100 000 vuotta sitten. Tämä tarkoitti sitä, miten nykyihminen erottautui muista lajisukulaisistaan massiivisella yhteistyön voimalla. Kun Neandertalinihminen metsästi 10 hengen ryhmissä, Homo Sapiens kaatoi mammutteja sadan metsästäjän voimin. Sapiens pystyi saamaan suuret joukot toimimaan yhdessä kehittyneen mielikuvituksensa ja taitavan tarinankerrontansa avulla. Ehkä huomaat jo jotain yhtäläisyyksiä nykyaikaan, kun tarkastelet yhteiskuntamme rakenteita?

Toinen kehitysaskel oli maanviljelyn vallankumous n. 10 000 vuotta sitten. Ihmisen elämä muuttui kiertelevästä metsästäjäkeräilijästä paikalleen kotiutuvaksi pelto- ja talonomistajaksi. Eli n. 97 % olemassaolostamme olemme olleet kiertolaisia ja vaeltaneet saaliin perässä. Olemme viihtyneet paikallaan hyvin vähän aikaa. Tuntevatko useat ihmiset voimakasta tarvetta luonnon läheisyyteen tai matkusteluun mahdollisesti tämän takia?

Seuraava kehitysaskel onkin jo paljon lähempänä. Teollinen vallankumous syntyi 1700-1800-luvulla. Se tarkoittaa suurta mullistusta teollisissa tuotantomenetelmissä. Tämän alkuunpanijana voidaan pitää höyrykoneen ja tekstiiliteollisuuden keksintöjä. Tämän jälkeen on puhuttu toisesta ja kolmannesta teollisesta, digitaalisesta- sekä teknologian vallankumouksesta. Mitä yhteistä näillä kaikilla vallankumouksilla on?

Kaikkien vallankumouksien pääajatuksena näyttäisi olevan se, että jollakin tavalla helpotetaan ihmisen elämää. Saadaan vähemmällä työllä enemmän. Se on tietysti tehnyt meistä maapallon valtiaita, mutta millä hinnalla? Tässä kohtaa liikunta astuu mukaan kuvaan. Mitä elämän jatkuva helpottaminen tekee liikkumiselle? Olemme 97 % lajimme historian ajan liikkuneet luontaisesti päivittäin paljon ilman tuoleja, jolloin voisi kuvitella, ettei liikunnan tarve ole lajistamme kadonnut samaa vauhtia fyysisen aktiivisuuden vähentymisen kanssa?

On tullut aika ja tarve Liikunnan Vallankumoukselle, josta jatkan seuraavassa blogitekstissäni. Tervetuloa mukaan matkalle.

Kirjoittaja:

Juha Koivuporras
Aplico Trainer Team
juha.koivuporras@aplico.fi
Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico 

www.aplico.fi