Perheliikunnasta tukea motorisiin perustaitoihin ja mukavaa yhdessäoloa

Olet varmaan kuullut sanonnan, minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Tämä pätee myös motorisiin perustaitoihin.  Miksi nostan nämä taidot esille tässä tekstissä?  Siksi, että niiden oppiminen on keskeistä lapsen varhaisvuosien aikana. Oletkin ehkä lukenut mediasta lasten perusliikuntataitojen tärkeydestä ja myös esille tuodusta huolesta, että osalla lapsista nämä taidot ovat puutteelliset ja osa lapsista liikkuu liian vähän.

Mitä nämä perusliikuntataidot tai motoriset perustaidot sitten ovat? Motoriset perustaidot voidaan jaotella liikkumistaitoihin, käsittelytaitoihin ja tasapainotaitoihin (Gallahue & Donnelly, 2003). Liikkumistaitoja tarvitaan sananmukaisesti liikkuessa paikasta toiseen ja niitä ovat esimerkiksi juoksu, kävely ja laukka. Käsittelytaidot liittyvät välineen käsittelyyn ja niitä ovat esim. pallon heittäminen ja kiinniotto. Tasapainotaitoja tarvitaan tasapainon ylläpitämiseen esim. väistäessä, pysähtyessä tai kieriessä ja ne voidaan jakaa edelleen staattiseen ja dynaamiseen eli paikallaan ja liikkeessä tapahtuvaan tasapainon hallintaan.

Kuten edellä todettiin, motoriset perustaidot opitaan lapsen varhaisvuosien aikana ja taitoja harjaannutetaan lapsen kasvaessa.  Jos perusliikuntataitojen oppiminen jää vaillinaiseksi, vaikeutuu myös haastavampien lajitaitojen omaksuminen myöhemmin lapsen kasvaessa, pahimmillaan vaikeuksia voi olla arkielämän motorisissa toiminnoissa vielä aikuisiälläkin. Kuten lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä, on liikunnallisessakin kehityksessä herkkyyskausia, jolloin tiettyjen taitojen oppiminen on otollista. Perheliikunta tarjoaa monimuotoisten leikkien ja toiminnan kautta motoristen perustaitojen kehitystä tukevaa toimintaa alle kouluikäisille lapsille. On kuitenkin tärkeä muistaa, että motorisia perustaitoja voi kehittää läpi elämän, aikuisenakin voi harjaannuttaa lapsuudessa vaillinaiseksi jääneitä taitoja.

Lapsen ikä ja kehitysaste vaikuttavat myös siihen, mitkä perusliikuntataidot ovat milloinkin keskeisiä. Vaikka iälle tyypillisiä kehityspiirteitä esiintyy, vertailua kaveriin ei kannata liiaksi tehdä, jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiin. Tärkeää on taata lapselle harjoittelumahdollisuuksia ja kannustusta liikuntaan. Varhaislapsuudessa tulisikin motorisia perustaitoja tukea mahdollisimman laajasti eikä keskittyä liian lajinomaiseen harjoitteluun. Tämäkin asia varmasti huomioidaan tänä päivänä oheisharjoitteluissa eri lajien seuratoiminnassa. Myös syksyllä 2016 julkaistuissa uusissa varhaiskasvatuksen liikuntasuosituksissa on huomioitu alle kouluikäisen lapsen liikkumisen tärkeys ja tavoitteeksi asetettiin, että varhaiskasvatusikäisen lapsen tulisi liikkua päivän aikana kolmen tunnin ajan, kun vanhassa suosituksessa aika oli kaksi tuntia. Osa tästä liikunnasta tulee täyteen esim. päiväkotipäivän aikana ja osa vapaa-ajalla kotona ja harrastuksissa.  Perheliikunta voi olla osaltaan tukemassa näiden päivittäisten tavoitteiden täyttymistä ja parhaimmillaan tarjota liikuntavinkkejä myös arkeen kotiin. Yhtälailla ulkoilu ja siellä tapahtuva leikkiminen ja liikkuminen ovat osa lapsen päivittäistä liikuntaa ja esim. metsäretket tarjoavat alle kouluikäiselle lapselle tehokasta tasapainoharjoittelua vaihtelevissa maastoissa. Lapset ovat myös erilaisia, toinen touhuaa pihalla liikkuen ja hengästyen koko ajan, kun taas toinen lapsi tarvitsee enemmän tukea ja kannustusta, jotta ulkoillessa tulisi myös liikuttua.
Tässä tekstissä on keskitytty motorisiin perustaitoihin. Perheliikunta tarjoaa kuitenkin paljon muutakin kuin tukea motoriselle kehitykselle. Liikunta voi olla oppimisen väline myös muilla oppimisalueilla, tehdään havaintoja itsestä ja ympäristöstä, opitaan asioita liikkuen ja leikkien. Aplicon Taikametsän perhejumpissa ollaan liikuntaleikkien avulla  harjoiteltu mm. asioiden jaottelua, värejä, numeroita, geometrisiä muotoja, kehonosia ja kehontuntemusta yleensä. Kognitiivisten taitojen lisäksi liikuntatuokioissa harjoitellaan myös monia sosiaalisessa elämässä tarvittavia taitoja; toisen huomioonottamista, yhdessä toimimista osana ryhmää,  kilpailutilanteissa toimimista ja  tunteiden hallintaa, kuten pettymysten sietoa.
Olet ehkä kuullut myös termin lähikehityksen vyöhyke? Perheliikunnassa lapsi kykenee aikuisen ja ehkä hieman vanhempien muiden lasten kanssa toimintaan, johon hän ei itse vielä kykenisi. Perheliikunnassa harjoitellaan yhdessä esim. leikkejä, jotka saattavat vielä jännittää tai olla kognitiivisesti vielä hiukan liian haastavia, mutta onnistuvat oman aikuisen tuella. Esimerkiksi tavallinen hippaleikki voi tarjota vielä 5-6-vuotiaallekin monta harjoiteltavaa asiaa;  lasta voi jännittää, kun toinen ottaa kiinni, pitää sietää toisen kosketusta tai oppia hippana koskettamaan toista niin, että ei ole liian raju. Hippaleikin motorisina tavoitteina voi olla esim. juoksu tilassa osana ryhmää (suunnanmuutokset), rytmin vaihdokset osana juoksua, väistäminen, pysähtyminen jne. Hippaleikkikin voi siis pitää sisällään lapsen kokemusmaailmassa monia isoja asioita, joita me aikuiset emme osaa ottaa huomioon, kun pohdimme, että miksi lapsi jännittää eikä esim. halua osallistua leikkiin. Jo esim. pelkkä lapsen eläytyminen mielikuvitusmaailmaan luo hänelle jo aivan erilaisen lähtötilanteen hippaleikille kuin vanhemmalle vastaavassa tilanteessa.

Aralle lapselle perheliikunta tarjoaa mahdollisuuden harjoitella ryhmässä oloa ja vauhdikkaita leikkejä yhdessä oman aikuisen kanssa. Lapsen kasvaessa hän on valmis siirtymään liikkumaan itsekseen ilman aikuisen tukea.  5-6-vuotiailla ei kyse olekaan ehkä siitä etteivät he pärjäisi tunnilla itsekseen; liikkuminen oman aikuisen kanssa on vielä tämän ikäisellekin hurjan hauskaa, yhtälailla 5-6-vuotiaat nauttivat kutittelu- ja köröttelyleikeistä oman aikuisen sylissä kuin pienimmät perheliikunnan kävijät. Ja mikä onkaan hauskempaa, kun aikuisetkin heittäytyvät hetkeksi mukaan leikin maailmaan, esim. ryömimään tai konttailemaan lattialle lasten kanssa. Ohjaajana minulle antoisampia kokemuksia onkin nähdä lasten ja vanhempien nauttivan yhteisestä toiminnasta ja näitä tilanteita näen ja niistä nautin ihan jokaisella ohjauskerralla.

Meillä Aplicossa liikutaan Taikametsän perhejumpissa kolmessa eri ryhmässä ikähaitarilla 1-6-vuotta ja toki vanhemmatkin sisarukset ovat tervetulleita tunneille. Tällä hetkellä meillä on tunnit lauantaisin 1-2-vuotiaille, 3-4-vuotiaille ja 5-6-vuotiaille.  Parhaimmillaan lauantaiaamuisin Aplicossa liikkuu yhteensä satakunta lasta ja vanhempaa. Yhden tunnin kesto on 45 minuuttia. Tunnit suunnitellaan lasten ikätaso, taidot ja ryhmän erityispiirteet ja toiveet huomioiden.
Liikunnan tärkeydestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle on kiistatonta näyttöä.  Perheliikunnan ohjaajana näen omilla tunneillani tärkeimmäksi tavoitteeksi sen, että lapsi saa miellyttävän ensikosketuksen liikuntaan; liikunta on hauskaa ja tarjoaa onnistumisen kokemuksia, lapsi kokee olevansa osaava ja taitava ja oma aikuinen on todistamassa näitä kokemuksia. On tutkittu, että liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo varhain ja näin ollen myös vanhempien esimerkki liikunnallisen elämäntavan toteuttajina ja tarjoajina on merkityksellinen. Tämän päivän hektisessä arjessa yhteinen aika on usein kortilla ja perheliikunta tarjoaa hetken irtautua kiireestä ja keskittyä juuri siihen tärkeimpään, yhteiseen aikaan.  Ja yhtälailla vanhempien ohella perheliikunta voi olla yhteistä, antoisaa, mukavaa aikaa yhdessä kummin, mummin, ukin tai muun tutun aikuisen kanssa.

Liikunnallisin terveisin Taikametsän perhejumpasta

Susanna Suppola

Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico
019 312 880

Jaa tämä sivu
Facebook
Twitter

© Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico Oy

Kyllä, haluan varata ajan kokeilutreeniin 35 €

Haluatko tulla tutustumaan meidän Personal Training-palveluumme? Haluamme tarjota sinulle 35 € kokeiluhinnalla yhden treenin valitsemasi personal trainerin kanssa. Voit myös kokeilla tuotetta X-Method, jolloin voit valita valikosta sen ja ohjaamme sinulle siitä näytetunnin kuntosalilla. Täytä oheinen lomake niin tavataan pian kokeilutreenin merkeissä.
Valitse X-method tai Personal Trainer: