Saijan matka XL:stä S:ään (-20 kg)

Kaikki alkoi Pariisin lentokentällä viime keväänä. Kuten tavallista ensimmäinen lentoni oli myöhässä ja ehtiäkseni jatkolennolle kotiin, oli taas yritettävä alittaa Usain Boltin ennätys pikamatkalla. Matkalaukkua perässä raahaten, läppärilaukku olkapäällä keikkuen ehdin koneelle – viimeisenä – ja lentoemännät säälivästi katsoen toivat pyytämättä lasillisen vettä. Olin hiestä märkä, käsiin ja jalkoihin sattui, naama tulipunainen, kuulutukset jäivät kuulematta kun sydän pamppaili niin kovaa ja henki alkoi kulkea normaalisti varmaan vasta Tukholman yläpuolella. Tuntui kuin olisin juuri juossut maratonin ja siinäkin tehnyt uuden maailmanennätyksen. Oikeasti matkaa oli varmaan 200 metriä ja spurtti tapahtui sisätiloissa tasaisella muutamaa hassua kanssamatkustajaa väistellen. Mietin koko lentomatkan – tai sen lyhyen pätkän, kun ajatus alkoi taas kulkea – tämä ei voi olla totta…

Viimeinen niitti oli, kun 8v tyttäreni taputti vatsaani muutama viikko myöhemmin, ja leperteli, että ihan kuin meille olisi tulossa vauva. Hemmetti – ja raskaus olisi jo vatsan koon perusteella pitkällä. Seuraavana aamuna googletin ensimmäiseksi Personal Trainereita Lohjalla ja listalla oli ekana Aplico ja Fustra.

En tiedä (ja varmaan ihan hyvä), mitä Jean Feller kirjoitti minusta kortteihinsa ekan tunnin jälkeen, mutta arvatenkin siihen tyyliin, että ”tyypillinen keski-ikäinen nainen: elää harhaluulossa, että kiloja vaan tulee ja on ihan normaalia, että raskaudesta jää ylipainoa (teini-ikäisiä lapsia). Hoitaa autoaan tunnollisemmin ja käyttää sen huoltoihin enemmän rahaa kuin omaan kuntoonsa. Jättää normaaleja ruokailuita väliin ja sitten vastaavasti illalla mättää kaiken vastaan tulevan suuhunsa.” Jeanin aivan uskomattomalla tsempillä ja omalla raudankovalla päätöksellä tilanne alkoi kuitenkin kohentua huimaa vauhtia. Päätin heti aluksi, että Jean on pomo ja teen vähintään kaiken, mitä hän ohjeistaa. Jokaisen treenin pyrin tekemään ihan täysillä ja ne pari kertaa, kun en vaan jaksanut, harmittivat ihan vietävästi. Jos tein jonkun toiston mielestäni ”löysäillen”, ennen Jeanin kehotusta, tein liikkeen uudelleen. Jos 10 toiston jälkeen oli voimia jäljellä, tein 5 lisää.

Noudatin saamaani ruokavaliota lähes ortodoksisesti. Jätin kaiken makean ja sipsit pois ja etsin herkutteluun vaihtoehtoja. Juu ja edelleen en ole koskenut purkkitonnikalaan tai raejuustoon. Siitä tulee liikaa opiskeluajat mieleen, mutta paljon muuta hyvää löytyi. Proteiinirahkoja alkoi muukin perhe syödä hyvän maun takia ja höyrytetty parsakaali on oikeasti tosi hyvää! Otin töihin mukaan omat lounaat ja välipalat, jolloin pystyin kontrolloimaan paremmin mitä söin ja kuinka usein. Ilman lukion pitkää matikkaakin oli selvää, että tunnin kovan treenin kuittasin puolikkaalla Kotipizzan pitsaa. Hereilläoloaikanani en olisi pystynyt kuluttamaan koko syömääni määrää. Koska en ole mikään ryhmäjumppaaja, aloin ensin kävelemään lenkkejä ja vähitellen juoksemaan (aluksi alamäet, sitten tasaisen ja väliin myös ylämäet). Vakioreitiksi löytyi 7 km:n lenkki Lohjan Aseman ja Lempolan kiertäen. Väliin joku lapsista lähti mukaan mielellään polkupyörällä tai potkulaudalla ja usein mies lähti myös kävelemään ja juoksemaan. Samalla tuli juteltua päivän asiat, tsekattua reitin varrella olevien remonttien edistyminen, moikattu uusia lenkkituttuja ja kilometrit menivät ihan huomaamatta.
Ihan parasta olivat kuitenkin treenit Jeanin kanssa. Siis joku kokoajan vieressä neuvomassa ja näyttämässä, mitä pitää tehdä, korjaamassa asentovirheet ja TSEMPPAAMASSA – mahtavaa Saija, hyvä Saija, upeasti vedetty Saija! Jaksa vielä yksi ja vielä menee yksi! Vedä, vedä – vatsalihasten pitää näkyä hymyillessä.  Ihan voittajaolo aina treenin jälkeen! Suomalainen aurinkotuoli oli inhokkini numero yksi, mutta sisäinen masokistini on varmaan päässyt valloilleen, sillä nyt jopa kotona iltaisin töllön edessä istun lattialla ”aurinkotuolissa” sohvan sijaan liikutellen painoja. Treenien lomassa ehdimme jutella kaikkea maan ja taivaan välillä – lasten kasvatuksesta, vertailla parhaat sushi-ravintolat, turistina olosta pohjois-Koreassa, Grönlannin hölmöimmästä pankkiryöstäjästä, Canberran kaupunkisuunnittelusta, Van Dammen spagaatista ja paljosta, paljosta muusta.

Jeanin kärsivällisellä opastuksella salin laitteet eivät näytä enää Dr. Mengelen kehittelemiltä apparaateilta vaan olen jopa uskaltautunut yksinkin salille. 10-kerran kortista oli käytetty 7 tai 8 kertaa, kun totesin, että vauhti on sen verran hyvä, että otan vielä toiset 10 treffiä salilla Jeanin kanssa. Ja se kannatti! Nyt lähes 20 kiloa kevyempänäläskin muututtua lihakseksi – hieman harvemmin tapaamani ihmiset eivät tunnista kuin silmälasien pokista ja garderobi on mennyt uusiksi. Muutos on ollut niin huima, että 3 tuttuani on nähtyäni muutoksen minussa tulleet myös Aplicolle Fustraamaan J
Elämäni parhaiten käytetyt eurot oli tulla Fustraamaan ja onneksi sain Jeanin trainerikseni. Hyvän alkusysäyksen lisäksi uuteen terveellisempään elämään, sain ystävän, jolta voin aina kysyä neuvoa ja vaikkapa opastusta salilla. Kiitos Jean!
Saija 44 v.
PS. Kun seuraavan kerran lentokentällä ohitsesi juoksee kevyin askelin, naama normaalin värisenä, tuskin hengästyneenä, matkalaukkua perässään vetäen ja läppärilaukku olkapäällä keikkuen vaalea keski-ikäinen nainen, se varmaankin olen minä tai joku muu, joka on ollut Fustrassa Jeanilla.
Jaa tämä sivu
Facebook
Twitter

© Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico Oy

Kyllä, haluan varata ajan kokeilutreeniin 35 €

Haluatko tulla tutustumaan meidän Personal Training-palveluumme? Haluamme tarjota sinulle 35 € kokeiluhinnalla yhden treenin valitsemasi personal trainerin kanssa. Voit myös kokeilla tuotetta X-Method, jolloin voit valita valikosta sen ja ohjaamme sinulle siitä näytetunnin kuntosalilla. Täytä oheinen lomake niin tavataan pian kokeilutreenin merkeissä.
Valitse X-method tai Personal Trainer: