Onnellista joulua etsimässä
Vuosi lähenee loppuaan ja tuo pian joulun tullessaan. Tässä kohtaa on hyvä pysähtyä hetkeksi, ennen kuin jouolukiireiden kierrokset alkavat kunnolla nousta. Mikä tekee sinun jouustasi onnellisen? Mitä siihen vaadittaisiin? Onko jokainen kaappi siivottava ja kaiken oltava niin kuin aina on ollut? Voisiko joulu olla onnellisempi, jos vähän hellität. Silloin voisi jäädä virtaa vielä viettääkin se joulu ilman suuria kiukkuja perheen saapuessa. Tässä kijastani Kunnon 15 minuuttia yksi pätkä, joka käsittelee onnellisuutta parisuhteen näkökulmasta. Siinä voisi olla jokin ajatuksen siemen ennen joululoman alkua. Toivotan jo nyt sinulle onnellista joulua!
Onnellisuutta etsimässä
Onnellisuus on yksi tekijä mikä pitää parit yhdessä. Jokainen meistä on varmasti joskus ollut onnellinen ja muistaa miltä onnellinen olo tuntuu. Se tuntuu hyvältä. On helppo olla. Voi olla oma itsensä ja mikään ei paina mieltä sen suuremmin. Osmo Kontula on tutkinut parisuhteiden onnen avaimia ja esteitä Väestöliiton julkaisemassa saman nimisessä kirjassa. Kirjassaan onnellisuutta pohtiessaan hän on tullut tutkimusten valossa siihen tulokseen, että parisuhteessaan onnettomilla ihmisillä on usein jokin muukin asia elämässä ollut huonosti, joka on lisännyt onnen tunteen puutetta. Tämä on hyvä muistaa siinä kohtaa, kun seuraavan kerran perhearjen keskellä meinaa aloittaa kumppanin osoittelun parisuhteen onnen puutteesta. Parisuhteessa onni ei ole toisen tehtävä. Jokainen vastaa omasta onnellisuudestaan itse. Onnellisuus on aina omissa käsissä. Hyvä itsetunto ja se, että kantaa vastuunsa lisää onnellisuutta.
Osmo Kontulan kirjasta selviää sekin, että yksinelävien keskuudessa onnellisuus on vähäisempää, kuin parisuhteessa elävillä. Hyvästä parisuhteesta kannattaa ehkä pitää kiinni sen valossa, vaikka joskus tekisi mieli yksin jäädäkin. Meillä kaikilla on mahdollisuus panostaa omaan onnellisuuteen ja sitä kautta lisätä oma parisuhde onnellisten onnistumistarinoiden joukkoon.
Miksi sitten useat parisuhteet onnistuvat ja toiset taas tuntuvat olevan tuomittuja epäonnistumaan? Mitä lisätä soppaan onnellisuuden tavoittelun lisäksi? Voisiko tahto olla osa siitä vaikka sitten pahojen päivien varalle? Tahto voi olla mukana on parisuhde virallistettu tai ei. Kun parisuhteessa on sanottu tahdon tai päätetty vain yhdessä, että tahdomme, alkaa se elämänmittainen leikki siitä, että tahdonko oikeasti. Tahtominen on oma valinta. Se pitää tehdä yhä uudestaan parisuhteen edetessä. Kaikki tulevat varmasti kohtaamaan elämän varrella erilaisia karikoita. Pieniä töyssyjä tai mahdottomalta tuntuvia esteitä. Kun kumppanin kanssa perusasiat ovat kunnossa ja vielä rakkauskin on tallella, on tahtominen avainsana. Tahdon tehdä asioita toisen kanssa. Tahdon kehittyä ja kasvaa tässä parisuhteessa. Tahdon rakentaa tähän kodin ja perheen. Tahdon kantaa vastuuni. Tahdon auttaa toista. Tahdon nousta hänen puolestaan, kun vauva yöllä itkee. Tahdon tänään viedä ne hemmetin roskat toisen puolesta. Tahdon tästä läsnäolevan joulun. Tahtomisia tulee eteen isoissa ja pienissä asioissa. Siitä kai koko tarinassa on kyse, kun pappi kysyy sen maagisen kysymyksen, tahdotko? Jos et tahdo löydät aina jonkun selityksen ja jos taas oikeasti tahdot, löydät keinot.
Mitä sinä haluaisit nyt laittaa pukinkonttiin? Mikä lisäisi sinun onnellisuuttasi? Voisiko se olla jotain yhteistä tekemistä rakkaasi ja/tai koko perheen kanssa? Vai vietätkö joulua ystävien kanssa? Mallilla ei ole väliä. Jos se on sinun näköisesi malli niin kaikki on hyvin. Anna lahjaksi läsnäolon lahja ja unohda kaikki suorittaminen. Te olette siinä ja se riittää onnellisen joulun avaimiksi!
Kirjoittaja:
Jutta Österberg-Hurme
Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico Oy
jutta.osterberg-hurme@aplico.fi
Kappale on ote Jutan kirjoittamasta kirjasta, Kunnon 15 minuuttia. Lue lisää kirjasta tästä!
Tervetuloa Aplicoon! Klikkaa tästä lukeaksesi tästä!