Liikuntapaikat ovat osa ratkaisua -päättäjät katsokaa kokonaiskuvaa ja antakaa liikuntapaikkojen toimia
Uudenmaan liikuntapaikat ja lähes koko Suomi suljettiin ennen joulua, jälleen kerran. Kiinni menivät siitä huolimatta, että vastuulliset liikunta-alan yrittäjät ovat tehneet liikkumisesta tiloissa turvallista. Tartuntalain pykälät 58 d ja c ovat iskostuneet jo osaksi toimivia malleja tiloissamme. Kontakteja kuntosalilla syntyy vähemmän, kuin kaupassa käydessä. Kun nykyaikaisen kuntokeskuksen laajat tilat ja hyvä hygienia lisätään tähän, ovat riskit toimitiloissa pienet. Meidänkin toimitiloissamme on noudatettu millilleen kaikkia saatuja rajoitustoimenpiteitä koko tämän ajan ja yhtään tartuntaketjua ei ole tiloistamme raportoitu kahteen vuoteen. Argumentteja on monia, miksi liikuntapaikat tulisi saada auki heti, niin paikallisesti, kuin koko maassa.
Laissa ja päätöksissä peräänkuulutetaan oikeasuhtaisuutta, jota ei nyt tämänhetkisissä päätöksissä löydy, vaikka tätä kuinka kääntelisi. Minulla yrittäjänä on sympatia toki kaikkia yrityksiä ja työpaikkoja kohtaan ja hienoa, että osa saa olla avoinna rajoituksin, mutta miksi tässä maassa saa pitää anniskeluravintolan auki klo 18.00, mutta kuntoilemassa et saa käydä edes samalla säännöllä? Miksi viereisillä radoilla keilaaminen on ok, jos et saa kuntoilla samoilla etäisyyksillä. Kuntosalilla, kun voit vielä valita paikkasi siten, että olet etäällä toisista. Kuntosalit ovat osa ratkaisua, sillä niissä ylläpidetään terveyttä. Kaikki itsestään monipuolisesti kuntoillen huolehtivat siitä, että tuki- ja liikuntaelimistö pysyvät kunnossa ja näin ollen eivät ole kuormittamassa sote-kustannuksia.
Se, että nyt rajoitetaan yksilön vapautta liikkua paikoissa, jotka todellakin ovat THL:n riskiluokassa alimpana on käsittämätöntä. Puhumattakaan yrittämisen oikeuksien näkökulmasta. On arvioitu, että jo pelkästään tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat Suomelle jopa 3–4 miljardia euroa. Tähän päälle vielä mielenterveyden haasteet, joita myös liikunnalla helpotetaan sekä monet elintapasairaudet, niin ollaan vakavan asian äärellä. Verkkouutisissa 29.12. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä argumentoi aukiolopäätöstä alueellaan ja hänen mukaansa heidän alueensa päätöksissä kokonaisarvioon on vaikuttanut juuri kansanterveydellinen hyöty ja se, että liikuntatiloissa on pystytty luomaan terveysturvallisia malleja.
THL on luonut riskipotentiaalin arviointitaulukon, jota päättäjien olisi mahdollista käyttää tukena arvioidessa eri toimintojen ja tilaisuuksien tartuntariskiä. Riski on arvioitu numeroin 1–3. Yksi on epätodennäköinen, eli pieni riski. Tänne on sijoitettu yksilöliikunta, liikuntaan käytettävät sisätilat sisältäen kuntosalitoiminnan, pukutilat sekä uimahallit. Edelleen herää kysymys, miksi nämä toimitilat niin julkisella, kuin yksityisellä puolella on nyt suljettu?
Toimialamme eurooppalainen kattojärjestö Europe Activen tekemän tutkimuksen mukaan kuntosalit, eivät ole osa ongelmaa. Tutkimuksessa seurattiin 185 miljoonaa kuntosalikäyntiä. Tutkimuksessa todettiin, että 100 000 treeniä kohden oli 0,87 mahdollista koronatartuntaa. Luvut eivät siis Euroopankaan tasolla oikeuta sulkemaan kuntosaleja niiden riskialttiuden vuoksi.
Punaista lankaa päätöksissä ei tunnu löytyneen kahden vuoden aikana. Yksityisten kuntosalien kohdalla tämä on koronavuosien aikana jo viides ja osalla kuudes kahden viikon sulkupäätös tartuntalakiin nojaten, joka kumoaa perustuslaissa olevan yrittämisen oikeuden. Koronapassikin määrättiin käyttöön ja alle kahden viikon jälkeen se jo otettiin pois käytöstä. Tiedottaminen viranomaisilta tulee päivää kahta ennen. Keväällä mekin teimme pahimmillaan yhden kuukauden aikana koko liiketoiminnan mallin uudelleen kolmesti. Me olemme aina oman osuutemme tehneet ja pian kahteen vuoteen ei 3000 m2 liikuntatilamme ole voineet olla koko kapasiteetiltaan käytössä. Rasitus on kova myös taloudelle ja monissa paikoissa toimialallamme alkaa olla se tilanne, että pian niitä ovia ei enää pystytä avaamaan. Miten sitten käy liikkujien?
Sain luvan julkaista työterveyshuollon erikoislääkäri Marjo Rissasen mielipiteen aiheesta osana kirjoitustani:
”Uimahalleilla on erityinen rooli paitsi lasten uimataidon ja erityisryhmien toimintakyvyn myös työikäisten terveyden kannalta. Myös kuntosalien mahdollistama voimaharjoittelu on vaikeasti korvattavissa. Olen työterveyslääkärinä jo aiempien uimahalli- ja kuntosalisulkujen aikana nähnyt, mitä haittoja tästä on seurannut esimerkiksi vammojen ja leikkausten jälkeiselle kuntoutukselle tai esimerkiksi nivelrikkopotilaiden toimintakyvylle. Nämä vaikutukset väestön työkykyyn ovat edelleen nähtävissä.
Rajoitusten tulisi kohdistua massatapahtumiin ja muihin korkean tartuntariskin toimintoihin. Kuntosaleilla ja uimahalleissa on varsin helppo pitää kiinni turvaväleistä, ja uimahalleissa veden desinfektioaineet lisäksi tappavat koronaviruksen tehokkaasti, joten näiden sulkemisella tuskin on juuri vaikutusta epidemian kululle.
Yksilöliikunnan tulisi olla yksi tärkeimmistä ylläpidettävistä asioista heti koulujen jälkeen. Onko perusteltua rajoittaa kansanterveydellisesti tärkeiden toimintojen saatavuutta? Varsinais-Suomessa tämä ymmärrettiin, löytyykö ymmärrystä myös Uudellamaalla?”
Marjo Rissanen, työterveyshuollon erikoislääkäri, Espoo
Nyt jos joku vielä miettii, että ei liikkumiseen kuntosaleja tarvita ja ulos vain kävelylle kaikki. Kävelyllä yksinään ei pystytä saavuttamaan kaikkia niitä terveysvaikutuksia, joita taas se yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun ja liikehallintaan saadaan aikaan. Tästä aiheesta voi lukea monia blogejamme ja vaikka UKK instituutin tutkimuksia, ennen kuin alkaa kyseenalaistamaan kuntosalien ja liikuntapaikkojen tarpeellisuutta yhteiskunnassa.
Liikunta-alan yrittäjänä mietin asiakkaiden terveyden ja liikkumattomuuden lisäksi paljon myös työntekijöitä ja työn jatkumista. Näissä taloudellisissa haasteissa ja se on koko ajan ollut yksi prioriteeteistani. Työllistävän vaikutuksen lisäksi olemme olemassa tässä kaupungissa terveyden, ilon ja hyvän olon vuoksi. Siksi tämä toimiala on yhdessä meidän joukkueemme kanssa aikanaan valittu. Hyvä kunto on myös avain parempaan vastustuskykyyn ja siksi myös tärkeä osa pandemian hallinnassa. Toiminnat 58 d pykälään asti ovat toimineet loistavasti tämän pian kaksi vuotta! Siksi täyssulku 58 g ei ole oikeasuhtainen päätös. Harjoittelun aiheuttamat riskit ovat hyvin pienet suhteessa sulun aiheuttamaan haittaan. Sen voimme sanoa jo omastakin kokemuksesta näiden vuosien ajalta!
Kerron ilolla lisää hyvistä toimintamalleista liikuntatiloissa päättäjille, sillä liikuntapaikat tulee saada avattua ja ihmiset liikkumaan, ennen kuin hukumme seuraavaksi liikkumattomuuden kustannuksiin!
Liikunnan puolesta,
Jutta Österberg-Hurme
Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico Oy:n toimitusjohtaja
Suomen Kunto-ja Terveysliikuntakeskusten yhdistyksen SKY Ry:n hallituksen jäsen
Ratakatu 24, 08100 Lohja
jutta.osterberg-hurme@aplico.fi
Lähteet ja viittaukset blogikirjoituksessa:
Linkki verkkouutisten juttuun ja lainaukseen tässä 29.12.2021:
Tästä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään arviointiin ja taulukoihin: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/arvio-tapahtumien-ja-kokoontumisten-koronavirukseen-liittyvasta-riskista
Koko Europe Activen tutkimus tässä: https://www.ehfa-membership.com/sites/europeactive.eu/files/THiNKActive/SafeACTiVE-2-v1-web.pdf
Helsingin Sanomat 23.12.2021: https://www.hs.fi/mielipide/art2000008493923.html?share=3f2e690673b84615111b90be1671eaa3
UKK instituutin tutkimuksia lihaskuntoharjoittelun ja liikehallinnan tärkeydestä: https://ukkinstituutti.fi/fyysinen-kunto/kunnon-osa-alueet/lihasvoima-ja-lihaskestavyys/
SKY Ry: https://sky-ry.fi/