Flunssa iskee ja liikkumaan tekee mieli

Tämän viikon blogissa haluamme jakaa ajatuksia terveydestä. Terveystalon Jaakko Halosen kirjoitus sisältää ajankohtaista asiaa monille meistä koskien liikuntaa ja flunssaa. Monien kevääseen on kuulunut pitkittyneitä nuhaneniä. Tässä erikoislääkärin näkökulmasta ajatuksia miten liikuntaan pitäisi suhtautua flunssan iskiessä. Toivotamme hyviä oivalluksia kirjoituksen parissa ja tapaamisiin terveenä klubilla.

Flunssan iskiessä ei usein malteta hidastaa tahtia ja antaa keholle sen tarvitsemaa lepoa. Monella on kiire palata takaisin töihin tai urheilemaan vaikka kotiin lepäämään jääminen olisi viisaampi valinta. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan flunssan alkaessa voimakkailla oireilla levätään päivä tai pari, mutta heti pahimpien oireiden hellittäessä lähdetään uudelleen rehkimään.
– Ei ole mitenkään tavatonta, että virustaudit kestävät viikkokausia. Kun luonnollinen hoito eli lepo jää vähäiseksi, elimistölle ei anneta ollenkaan mahdollisuutta taltuttaa flunssavirusta itse. Silloin on tavallista infektioiden pitkittyminen, Halonen kertoo.
Omaa toipumista voi arvioida parhaiten yleisen voinnin kautta.
– Jos olo tuntuu väsyneeltä ja sairaalta eikä tee mieli liikkua, kannattaa levätä eikä rasittaa itseään fyysisesti. Jos oireet ovat lieviä ja olo energinen, voi hyvin käydä töissä ja touhuta jotakuinkin normaalisti.

Kolmen päivän flunssa, kolme lepopäivää

Urheilun voi aloittaa turvallisin mielin vasta, kun yleisoireita ei enää ole ja olo tuntuu terveeltä.
– Nyrkkisääntö on, että elimistöllä menee vähintään saman verran aikaa palautumiseen, kuin flunssa on kestänyt. Reippaammasta liikunnasta kannattaa pidättäytyä useampia päiviä ihan jo siksi, ettei siitä ole terveydelle mitään hyötyä. Liikkumisen aiheuttamia myönteisiä muutoksia elimistössä ei pääse syntymään toipilaana, Halonen selventää.
Oireiden pitkittymisen lisäksi liian aikainen liikkuminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa vakaviinkin jälkitauteihin. Flunssaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio heikentää elimistön omaa puolustusjärjestelmää, jolloin bakteeritulehduksia pääsee syntymään helpommin. Tavallisimpia jälkitauteja ovat esimerkiksi korvatulehdus ja poskiontelotulehdus.
– Jälkitaudeista vaarallisimpia ovat sydänlihastulehdus ja alahengitystieinfektiot eli bakteerin aiheuttama keuhkoputkentulehdus tai keuhkokuume. Niistä toipuminen saattaa kestää kuukausiakin, vaikkei hengenvaaraa olisikaan. Sydänlihastulehdus voi johtaa jopa pysyvään sydänvikaan, Halonen varoittelee.

Flunssa vai influenssa?

Influenssan oireet ovat usein tavallista flunssaa voimakkaammat ja riski jälkitauteihin on suurempi. Influenssa voi kuitenkin esiintyä hyvinkin vähäoireisena. Halosen mukaan sairastuneen ei ole tärkeää tietää, onko kyseessä juuri influenssa vai tavallinen flunssa.
– Voimakasoireinen flunssa täytyy joka tapauksessa hoitaa samalla tavalla kuin influenssa. Molemmissa tapauksissa täytyy hakeutua lääkärin vastaanotolle, jos oireet ovat voimakkaat. Lieväoireisen taudin voi sairastaa kotona, Halonen sanoo.
Halosen mukaan paras suoja influenssaa vastaan on hyvä käsihygienia ja influenssarokote.
– Jos influenssa osuu kohdalle rajuilla oireilla, rokote varmasti maksaa vaivansa. Toisaalta ottamalla influenssarokotteen suojaa muitakin kuin itseään, sillä tautia liikkuu silloin vähemmän väestössä, Halonen toteaa.

Kolme faktaa flunssasta:

• Flunssa on virusperäinen ylähengitystieinfektio, johon antibiootit eivät auta. Tavanomaisia oireita ovat nuhaisuus, kurkkukipu ja yskä. Muutaman päivän korkeasta kuumeesta ei tarvitse huolestua. Myös virusperäinen keuhkoputkentulehdus kuuluu tavanomaisesti flunssatautiin ja menee itsekseen ohi.
• Tärkein hoito on riittävä lepo. Ainoa millä voi merkittävästi vaikuttaa flunssan etenemiseen ja oireisiin on lepo. Jonkinlaista näyttöä on myös siitä, että C-vitamiini ja sinkki isoina annoksina nautittuna voivat hieman lievittää flunssan oireita ja lyhentää sen kestoa.
• Jos vointi muuttuu hyvin huonoksi, mene lääkäriin. Poikkeuksellinen väsymys, hengenahdistus tai rintapisto saattaa viitata vakavampaan infektioon, jolloin on syytä mennä lääkäriin. Myös voimakkaat kivut tai paineoireet on hyvä hoitaa eikä kärsiä turhaan.

Jaakko Halonen

Yleislääketieteen erikoislääkäri


Erikoisalat tai muut pätevyydet
Yleislääketiede
Yleislääkäri

Erityisosaaminen
– Ilmailulääkäri AME 1,- Urheilulääkäri,- Urheilijoiden terveyden- ja sairaanhoito
Toimipaikat

Terveystalo Jyväskylä
Väinönkatu 9
40100 Jyväskylä

Lähde: https://www.terveystalo.com/fi/Ajankohtaista/Uutiset/