Edistääkö hyvinvointiteknologia hyvinvointia?

Kuvituskuva

”A health technology is the application of organized knowledge and skills in the form of devices, medicines, vaccines, procedures and systems developed to solve a health problem and improve quality of lives” (WHO 2018).
 
Mikä lasketaan terveysongelmaksi? Mikä on tarpeeksi elämänlaadun parantamista?

 

Ihmisen omat kokemukset sekä hänen arvonsa ja asenteensa vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee terveytensä. Tärkeää terveyden kannalta on tunne siitä, että pystyy huolehtimaan itsestään ja mahdollisuus päättää teoistaan. (Segar, Guérin, Phillips & Fortier 2016, 98; Hofgastein 2011; Huttunen 2015.)

 

Alkuun pelottelen sinua, arvoisa lukija, kertomalla ilman lähdeviittauksia ja omin sanoin

”KOLME TOTUUTTA”:


1.      Hyvinvointi on yksilöllinen kokemus

2.      Hyvinvointia EI voi edistää teknologian avulla 

3.      Hyvinvointia voi vain heikentää teknologian avulla

Muistakaa, totuuksia ei ole olemassa, ei suuntaan tai toiseen. Asioita voi vain tutkia mahdollisimman monesta näkökulmasta ja todeta, että jokin asia on todella lähellä jotain ollakseen näin. Joten et voi tyrmätä lauseita väärinä totuuksina. Niiden vastakohdatkaan eivät totuuksia ole.

Ota ajatukset vastaan, tunnustele ja maistele niitä ennen kuin kokonaan tyrmäät. Tämän lukeminen ei tapa sinua, paitsi jos ajat samalla autoa.

Jokainen tulkinta tarvitsee vastatulkinnan. Haastan hyvinvointiteknologian olemassaolon tämän tekstin verran. Lähdetkö pelaamaan kanssani ajatusleikkiä, joka saattaa muuttaa näkemystäsi ympärillä olevasta maailmasta tai sitten vastareaktion takia vahvistaa jo olemassa olevaa näkemystäsi entisestään?

Missä menee hyvinvoinnin edistämisen raja, jolloin hyvinvoinnin edistäminen muuttuu pahoinvoinniksi?

Alku


Kun homo sapiens otti ensiaskeliaan 300 000 vuotta sitten, hän heräsi aamulla auringonnousun aikaan. Hän lähti keräämään ja metsästämään ruokaa. Saalis oli aina arvoitus, joskus ei saalista tullut lainkaan. Tähän meni aikaa päivästä n. 2-4 tuntia. Tämän jälkeen syötiin, naitiin ja nautittiin toisten seurasta. Nuotiolla kerrottiin tarinoita, tanssittiin ja leikittiin. Ei tuoleja, vaan kyykkyjä ja liikettä. Auringon laskun jälkeen mentiin nukkumaan. Paikkaa jouduttiin vaihtamaan usein kasvillisuuden muutoksen, petojen ja saaliseläinten siirtymisen takia. Ihminen liikkui terveytensä kannalta riittävästi ja luonnostaan.

 
Itseasiassa tutkimuksien mukaan ihmiset olivat tuohon aikaan järkyttävän kovassa fyysisessä kunnossa. Toisaalta jos jokin vakava sairaus tai loukkaantuminen iski, hän kuoli. Ihminen kuoli todennäköisesti viimeistään keskimäärin 50-vuotiaana. Lapsikuolleisuus oli suuri. Ihminen ei tiennyt olevansa terve, koska sellaista sanaa ei ollut, eikä hän voinut verrata omaa elämäänsä mihinkään muuhun yhteisön elämään, koska ei siitä tiennyt.
 
Nyt


Kun herään aamulla, minut herättää herätyskello (teknologia). Syön aamupalan lämmittämällä puuron mikrossa (teknologia). Lähden töihin ja teen töitä 8 tuntia. Saan työstä palkkaa, jolla käyn kaupasta ostamassa ruokaa. Saan ostettua lähes aina sitä ruokaa mitä haluan. Menen liikkumaan kuntosalille (teknologia), ja älysykemittari (teknologia) kertoo minulle, olenko liikkunut terveyteni kannalta tarpeeksi (Miten muuten jokin sykemittari voi tietää milloin olen terve, jos terveys on yksilöllinen tunne?). Kuntosali, mahdollinen ohjaus ja älysykemittari maksavat rahaa, jonka eteen olen tehnyt töitä 8 tuntia päivässä.

Lopulta pääsen kotiin, mahdollisesti pidän yhteyttä kavereihin ja luen tarinoita ”somettamalla” (teknologia) ja katson jonkun elokuvan netflixistä (teknologia) saadakseni tarinanjanoni sammutettua ennen nukkumaanmenoa. Näihin kaikkiin olen käyttänyt töistä saamaani rahaa. Nukahdan elokuvan aikana paljon auringonlaskun jälkeen.

Ihminen ei liiku arjessa terveytensä kannalta riittävästi, jolloin hän joutuu käyttämään vapaa-aikaansa liikkumiseen pysyäkseen kunnossa. Tämä vaatii suurimmalta osalta henkisiä ponnisteluja, koska ajatus on mieletön. Lääketeknologian kehittyessä elämme keskimäärin n. 80-vuotiaiksi. Lapsikuolleisuus on pieni länsimaissa. Elän siis pitkään, teen yli puolet elämästäni töitä rahan eteen, jolla maksan ravintoni, vapaa-ajan liikunnan ja viihdykkeet. Miten maailman menoon olisi vaikuttanut se, että olisin kuollutkin jo synnytyksessä, jos se olisi ihan normaalia?
 
Onko elämän pidentäminen hyvinvoinnin edistämistä?
 
Minun täytyy tavoitella jotain muuta, koska näen ympärilläni yhä paremmassa kunnossa olevia ihmisiä. Olen koko ikäni imenyt ympäristöstäni malleja, joiden mukaan minun tulisi elää, jotta olisin onnellinen. Tällä hetkellä en tunne, että olisin tarpeeksi terve, koska voisin huomenna olla vielä terveempi ja onnellisempi. Vaikka teknologia on kehittänyt elinajanodotteeni yhä korkeammaksi, voin kuolla edelleen huomenna. Silloin ei ajatuksellani omasta hyvinvoinnista ole mitään merkitystä.

 
Onko elämän helpottaminen hyvinvoinnin edistämistä?

Jos elämäni on nyt helpompaa, kun minun ei tarvitse fyysisesti ponnistella hengissä pysymisen eteen, olenko hyvinvoiva myöhemmin? Tiedän mitä tehdä kehollani. Se kertoo sen minulle, jos olen valmis kuuntelemaan.

Oletko vielä mukana? Palaa takaisin alkuun ”KOLMEN TOTUUDEN” luokse ja toista lauseet mielessäsi. Muistele elämääsi. Hetkiä, jolloin luovutat komennon hyvinvointiteknologialle. Tunne, miten ne kaikki hyvät perustelut valuvat tämän blogitekstin mukana alas viemäriin, sinne missä krokotiilit asustavat.


Juha Koivuporras

Personal trainer

Aplico Trainer Team


 
 
 
Kirjoittaja on Aplico Trainer Teamimme personal trainer, joka opiskelee tällä hetkellä Master of Sport Studies-tutkintoa. Juha on kiinnostunut liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja yrittää keksiä miten suomalaiset saataisiin liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi? 

 

Lähteitä:


Harari, Y. 2016. Sapiens – Ihmisen lyhyt historia. Ruotsi: Bazar.

Harari, Y. 2017. Homo Deus – A Brief History of Tomorrow. Lontoo: Vintage.

Hofgastein, B. 2011. Designing the road to better health and well-being in Europe. 14th European Health Forum Gastein. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/152184/RD_Dastein_speech_wellbeing_07Oct.pdf

Huttunen, J. 2015. Mitä terveys on? Duodecim. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903

Segar, M., Guérin, E., Phillips, E. & Fortier, M. 2016. From a vital sign to vitality: Selling exercise so patients want to buy it. Translational Journal of the Ame-rican College of Sports Medicine Vol. 1 Number 11 September 1, 97-102.

 WHO. 2018. What is a health technology? Viitattu 12.8.2018 osoitteessa: http://www.who.int/health-technology-assessment/about/healthtechnology/en/

 


 

Jaa tämä sivu
Facebook
Twitter

© Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico Oy

Kyllä, haluan varata ajan kokeilutreeniin 35 €

Haluatko tulla tutustumaan meidän Personal Training-palveluumme? Haluamme tarjota sinulle 35 € kokeiluhinnalla yhden treenin valitsemasi personal trainerin kanssa. Voit myös kokeilla tuotetta X-Method, jolloin voit valita valikosta sen ja ohjaamme sinulle siitä näytetunnin kuntosalilla. Täytä oheinen lomake niin tavataan pian kokeilutreenin merkeissä.
Valitse X-method tai Personal Trainer: